Teksti Sampsa Kaataja
Vuosi 1954 yleisesti
Tampereen kaupungin yhteydet muuhun maailmaan eivät parantuneet ainoastaan ulkomaanlentojen ansiosta, vaan kansainvälistymistä tapahtui muutenkin vuoden 1954 kuluessa. Tällöin solmittiin ystävyyskaupunkisopimus silloisen Neuvostoliiton kaupungin Kiovan kanssa. Kiova oli ensimmäinen Tampereen ystävyyskaupunki, joita tällä hetkellä on yhteensä 18 kappaletta ympäri maailmaa.

Vuoden 1954 eduskunta äänestysprosentti (79,9) oli korkein Suomen eduskuntavaalien historiassa, ja vaalien voittaja oli maalaisliitto kahdella lisäpaikallaan. Maalaisliittoa ja erityisesti Urho Kekkosta ennen vaaleja kritisoinut sosiaalidemokraattinen puolue onnistui saamaan ainoastaa yhden lisäpaikan, ja Kekkonen valittiinkin hallitusta muodostamaan. Tampereella vaalitulos ei noudattanut valtakunnallista linjoja, vaan perinteen mukaisesti SDP voitti vaalit SKDL:n ollessa toinen 1000 ääntä vähemmän saaneena. Tampereen työläisluonne tulee selvästi esille äänestysluvuissa, sillä SDP:n saadessa Tampereella 19383 ääntä jäi Maalaisliitto 250 ääneen.
Vuosi 1954 oli Tampereella poikkeuksellisen sateinen, mutta muuten sääolot olivat normaalit. Kaupungin asukasluku jatkoi kasvuaan ja se oli vuoden alussa 107577 henkeä. Sodan aikana ja sen jälkeen syntyneet olivat tulleet kouluikään, mikä aiheutti ongelmia koko Suomessa. Vuonna 1954 Tampereenkin oppikouluihin oli ennätysmäärä pyrkijöitä, ja tilaongelmat kaupungin kouluissa pahenivat. Samaan aikaan ongelmat sähkön saannissa uhkasivat teollisuuden kehitystä, minkä vuoksi tehtaat yrittivät itse ratkaista energiaongelmiaan rakentamalla omia höyryvoimalaitoksia.
Lähteet:
Aamulehti 23.5.1954, 26.5.1954, 17.6.1954.
Rasila, Viljo, Tampereeen historia 4. Tammer-Paino Oy, Tampere 1992.
Suomen kulttuurihistoria III. WSOY, Porvoo 1982.
Suomen tilastollinen vuosikirja 1963.
Tammerkoski 1954.
Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 1955.