Teksti Maria Karhula

Raskas työ – Raskaat huvit

 

Konnia ja kipinöitä

Rikostilastoissa ei merkittäviä muutoksia tapahtunut, mutta tuomittujen määrä nousi hieman edellisestä vuodesta. Rikokseen 1952 syyllistyi n. 5000 henkilöä joista yli 4000 oli miehiä. Yleisin rikkomus oli juopumus; murhia vuonna 1952 tehtiin yksi (sen lisäksi yksi tappo ja yksi kuoleman aiheuttanut pahoinpitely). Liikennerikkomusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta ja niissä kuoli 8 ihmistä. Viidesosa kaikista liikennerikkomuksista tapahtui Hämeenkadulla. Tulipaloja sattui 157 kappaletta: yleisin aiheuttaja oli varomaton avotulen käsittely, mutta mm. 19 tulipaloa syttyi veturin kipinöistä. Huomattavia tulipaloja olivat mm. Valmetin tehtaan palo maaliskuussa, jonka vahingot olivat 20 milj. markkaa ja Suomen Trikoon Pyynikin tehtaan palo elokuun 29. päivä, jossa vahinkoja tuli 8,5 miljoonan markan edestä.

Ruumiin ja sielun ravintoa

 

Universumin kauneimmaksi valittu Armi Kuusela ehti vierailla myös Tampereella ja Pyynikin kauniissa maisemissa 1952. Kuva: Pekka Kosonen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Teatteri jatkoi suosiotaan, vaikka varsinkin Tampereen Teatteri menetti osan näyttelijöistään Helsinkiin. Onnistuneet ohjelmavalinnat pitivät kuitenkin kiinnostusta yllä ja varsinkin Tampereen Työväen Teatterissa esitetty Aymen ”Portto ja Pyhimys” herätti keskustelua mielipidepalstoilla. Kyseisessä näytelmässä teki läpimurtonsa nuori Veikko Sinisalo. Tampereen Teatterissa varsin suosittu oli Tuttu Puiston ”Kallis rouvani”. Myös lukuinnostus kasvoi. Kirjastossa oli vuoden 1952 päättyessä 185 400 luetteloitua nidettä. Eniten lainattiin kaunokirjallisuutta, ja seuraavaksi eniten kiinnostivat maantiede, matkat ja kansantiede.

Härmälän vastavalmistunut kansakoulu, jossa ihastusta herätti mm. moderni kotitalousluokka ja tehokas ilmastointi. Kuva: Kanninen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Koululaitoksen kannalta vuoden kohokohta oli uuden Härmälän kansakoulun valmistuminen. Vaikka koulu ei vielä ollutkaan aivan valmis, ensimmäiset oppilaat aloittivat työskentelynsä uusissa tiloissa 14.10.1952.

Upeista urheilusaavutuksistakin saatiin nauttia, kun tamperelainen Lydia Wideman voitti ensimmäisenä naisena maailmassa 10 km hiihdon olympiakultaa Oslon talviolympialalaisissa. Taidenäyttelyissä esiteltiin mm. seuraavien taiteilijoiden töitä: Yrjö Tähtinen, Tauno Hämeranta, Aarne Nurminen ja Reino Viirilä. Vuosi huipentui tamperelaisissa oloissa poikkeukselliseen Erik Enrothin näyttelyyn. Näyttelyn työt olivat suurikokoisia ja niiden aihemaailma oli varsin omaperäinen ja herätti huomioita:”Työt ovat täynnä kiihoittavaa epäsovinnaisuutta”.

Tapahtumarikkaana vuonna 1952 järjestettiin poliisilupien perusteella mm: 328 teatterinäytöstä, 14 oopperanäytäntöä, 131 konserttia, 11 tanssinäytöstä, 2 lausuntatilaisuutta, 1230 tanssi-iltamaa, 3524 elokuvanäytäntöä, kahdet naamiaiset ja 19 kulkuetta.

Maamme suurtapahtuma 1952, olympialaiset, näkyivät myös Tampereella. Aamulehdessä seurattiin tarkasti urheilijoidemme valmistumista kisaan, ulkomaisten kisavieraiden saapumista ja olympiatulen kulkua. Mainoksissa olympialaisten varjolla kaupattiin mm. vaatteita ja radioita. Myös lippuja tapahtumiin oli myynnissä: lipusta avajaiskatsomoon joutui maksamaan 5000 mk. Tampereelle olympiatuli saapui 16.6. ja isot juhlallisuudet tapahtuman kunniaksi vietettiin Ratinan kentällä. Soihdun kulkua kaupngin halki seurasi katujen varsilla lähes 20 000 henkilöä. Jo edellisenä päivänä oli kentällä aloitettu olympiajalkapallon alkuottelut. Soihtu jatkoi matkaansa kohti Helsinkiä 17.6. klo 9.30. Tampere osallistui olympialaisiin myös pyykkiä pesemällä: Helsingin resurssit eivät kaikkeen kisapyykin pesemiseen riittäneet, joten Tampereella arvioitiin pestävän n. 15 000 kg pyykkiä. Kuva: Pekka Kosonen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.