Riku Virtanen
Taudit vaivasivat kansaa
Kaupungin väkiluku kasvoi vuoden aikana 1.372 hengellä, ollen vuoden lopussa 59.301 henkeä. Kokonaisväkiluvusta naisia oli yli 34.000 miesten jäädessä selvään vähemmistöön. Kuolleisuus vuoden aikana oli yhteensä 666 henkeä. Suurimpina kuolinsyinä oli yhä tuberkuloosi ja keuhkotauti. Akuuttisten tautien kokonaismäärä vuonna 1936 oli peräti 10.274. Vuoden 1908 jälkeen vain vuosi 1929 oli ollut tautisempi. Tapauksista lähes puolet selittyy koko maassa liikkeellä olleella influenssaepidemialla. Kovimmillaan epidemia oli maalis- ja huhtikuussa, joilloin oli 3.700 tapausta koko vuoden 4.500 tapauksesta. Epidemia aiheutti tällöin huomattavaa haittaa tehtaissa ja kouluissa. Koko vuodenn aikana siihen kuoli 26 tamperelaista. Tämän lisäksi tulirokkoa ja sikotautia oli liikkeellä runsaasti . Kaupunginlääkäri Uuno Peitso toteaakin Tampereen terveydenhoitolautakunnan vuosikertomuksessa seuraavasti:”yleinen terveydentila ei ole ollut tyydyttävä”.
Kylmä talvi – lämmin kesä
Vuosi 1936 oli keskimääräistä lämpimämpi Tampereella. Vuoden keskilämpötila nousi yli 5 asteen, ja erityisen lämpimiä olivat kesä- ja heinäkuu, joilloin keskilämpötila oli yli 18 astetta. Vuotta tasoitti hieman kylmät tammi- ja helmikuu. Helmikuun keskilämpötilaksi jäi -11,5 astetta. Vuotuinen sademäärä oli hieman yli keskitason, mutta erityisesti syyskuu jäi sen verran kuivaksi, että sähkön tuottoa Tammerkoskesta oli rajoitettava.
Vuosi 1936 lyhyesti:
- Linja-autoliikenne oli kasvanut Tampereen seudulla merkittävästi, ja linja-autot kuljettivat jopa 3.000 matkustajaa päivässä. Tilannetta hankaloitti kaupungin kaksi kaukolinja-autoasemaa, jotka olivat yli kahden kilometrin päässä toisistaan. Liikennettä haluttiin keskittää yhdelle asemalle lähemmäksi rautatieasemaa. Kuultuaan Matkahuoltoa ja poliisilaitosta liikennejärjestelyistä kaupunginhallitus varasi syksyllä paikan linja-autoasemalle Hatanpäänvaltatien varrelta läheltä tulevaa stadionia.
- Tammikuussa valtuusto eväsi kunnalliset ilmoitukset IKL:n lehdeltä, Työn Suunnalta. Kansan lehdelle ja Aamulehdelle vastaavat ilmoitukset annettiin.
- Vaikka kommunistit puuttuivat yhä valtuustosta ja IKL:lla oli historiansa suurin paikkaluku, niin kaupunki ei selvästikään tuntenut sympatioita IKL:a kohtaan. IKL anoi keväällä vappujuhlan paikaksi Näsilinnan kallion keskiaukeamaa aluksi kiinteistöjaostolta, joka eväsi anomuksen vedoten puiston herkkyyteen. IKL yritti vielä vedota asiassa sekä kiinteistöjaostoon että kaupunginhallitukseen, mutta kaupungin kielteinen kanta säilyi siitäkin huolimatta, että paikalla oli aokaisemmin järjestetty lähes vastaavia juhlia.