Riku Virtanen

Talouselämä virkeätä

Työllisyystilanne

Vilkastunut talous aiheutti työttömyyden huomattavaa vähenemistä aikaisemmista vuosista ja varsinaisten varatöiden osuus jäi pieneksi. Kuitenkin työllisyystöinä teetettiin Nekalantien jatkaminen, Härmälän tietyöt ja Naistenlahden sataman laajennus. Nämä hankkeet työllistivät yhteensä neljäksi kuukaudeksi noin 135 miestä. Työttömille naisille oli tarjolla tilapäinen työtupa, ja nuoria miehiä koulutettiin ammattikursseilla. Puuvillatehtaat olivat poikkeus yleisesti hyvästä taloudellisesta tilanteesta, sillä niissä jouduttiin turvautumaan supistettuihin työviikkoihinkin. Muilla kutomateollisuuden tehtailla työtä oli enemmän kuin riittävästi, rakennustoiminta kukoisti, ja kaupunkiin perustettiin muun muassa uusi kenkätehdas. TyönhakIjoiden lukumäärä kaupungin työnvälitystoimistossa oli viimeksi ollut yhtä alhainen vuonna 1929, ja nyt sadasta työhakijasta töitä sai 56 onnekasta. Kesäkuukausina tilanne oli vielä parempi.

Rakennustoiminta

Jo vuonna 1935 oli perustettu komitea harkitsemaan uuden niin sanotun puolikunnallisen rakennusyrityksen toteuttamismahdollisuuksia. Komiteamietontö puolsi asiaa ja totesi pienistä huoneistoista olevan tuntuvan puutteen. Arkkitehti Bertel Strömmer laati pohjasuunnitelman, jossa karsittiin tiettyjä jo yleistyneitä mukavuuksia. Talon vuokrataso haluttiin pitää kohtuullisena, joten asunnoista tuli pieniä ja niissä oli yhteiset saunat peseytymistä varten alakerroksessa. Taloon tuli valmistuessaan 79 huoneistoa ja sen kokonaisneliömäärä oli hieman yli 3500. Vuoran suuruudeksi tuli lyhennyksineen kohtuullinen 13,75 – 14,40 markkaa per neliö. Muita kunnallallisia rakennushankkeita vuoden aikana oli muun muassa kaupungin teurastamon ja Rantaperkiön kansakoulun laajennukset.

Yksityinenkin rakennustoiminta oli vilkasta. Asuin- ja tehdas rakennuksia rakennettiin ympäri kaupunkia. Tärkeimpiä hankkeita oli muun muassa Tampellan tehdasrakennus, Oy Emmauksen Hotelli- ja liiketalo, Sarvis Oy:n tehdasrakennus, Oy Commercen lisärakennus ja Kenkätehdas Kalevan tehdasrakennus. Näiden lisäksi tehtiin lukuisia korjaus- ja muutostöitä. Valtio rakennutti vuoden aikana Tampereelle lentokonetehtaan ja ilmailuvarikon.

Verotulot ja veroäyri

Edellisvuoteen verrattuna kaupungin veroäyrin lukumäärä lisääntyi huomattavasti. Taustalla vaikuttivat yleinen taloudellinen nousukausi sekä kaupungin väkiluvun kasvu esikaupunkiliitosten takia. Veroäyriä oli laskettu vuodesta 1935 25 penniä 10,50 markkaan, ja tällä summalla kerättiin veroa 54.443.878,38 markkaa. Summa oli lähes 8 miljoonaa markkaa enemmän kuin edellisvuonna.