Riku Virtanen
Alueliitosvalmisteluja ja kaavamuutoksia
Esikaupunkialueiden liitoskysymys
Ajatus yhdistää Pohjois-Pirkkalan pitäjään kuuluvat läntiset esikaupunkialueet Tampereeseen tuli valtioneuvostolta. Tampereen kaupunki vastusteli aluksi ajatusta, ja anoi , että jos liitos on toteutettava niin siihen olisi sisällytettävä myös Ylöjärven puolelle muodostuneet Lielahden ja Pohtolan esikaupunkialueet. Valtioneuvosto ei tätäpyyntöä kuitenkaan huomioinut. Lielahden liitoskysymys luvattiin ottaa myöhemmin erillisenä esille, kunhan ensin on hoidettu Pohjois-Pirkkalan alueiden liitos. Kaupunki osti vuoden mittaan liitosalueilta maa-alueita ja kiinteistöjä. Liitoksia valmisteltiin virastoissa myös hallinnollisilla muutoksilla. Virastoihin tehtiin uusia virkoja, ja lisää työntekijöitä palkattin. Raastuvanoikeuttakin laajennettiin lisäämällä III osasto.
Asemakaavoja laajennettiin
XXI kaupunginosan, Petsamon, asemakaavaan tehtiin muutos, jolla laajennettiin asutusta Koljontien Pohjois-puolelle. Kaavamuutoksella saatiin jopa 12 uutta korttelia alueelle. Härmälän kaavalaajennuksen taustalla oli nopeasti vilkastuva omakotirakennustoiminta. Kesäkuussa kaupunki sopi uudelleen sisäasianministeriön kanssa Härmälän lentokentän mahdollisesta laajennuksen aiheuttamasta kaavavarauksesta. Aikaisemmin oli sovittu, että lentokentälle laajentamiseen luovutetaan lisäalue kentän pohjoispuolelta, mutta uudemmat mittaukset osoittivat etteivät noususuhteet kentältä olleetkaan enää esteenä asutusalueen jatkamiselle lentokonetehtaalle päin. Kentän laajennukselle varattiin nyt uusi tila sen eteläpuolelta.
Nekalassa tilaa lisäkaavoitukselle saatiin, kun Kumiteollisuus Oy luopui vuokraamastaan korttelista pitäen vain yhden tontin alueesta. Myös J.N.Salminen Oy Nahkatehdas luopui sille varatuista kahdesta suuresta korttelista Nekalantien koillispuolella. Kaupunki laati uuden asemakaavaehdotuksen, joka toi Nekalaan 28 uutta tonttia asuinrakennuksia varten ja yksi kortteli varattiin yleisiin tarkoituksiin. Kaava hyväksyttiin toukokuussa. Myös Järvensivun alue sai asemakaavan vuonna 1936.
Alueluovutuksia alaputoukselta
Maaliskuussa TAKO Oy, Tampereen Verkatehdas Oy ja H.Liljeroos Oy kääntyivät kaupungin puoleen toivomuksenaan lunastaa tiettyjä kaupungin omistamia maa-alueita tehdastonttien ja kosken välistä. Yhtiöillä oli oikeus käyttää hyväkseen Tammerkosken alaputouksen vesivoima, ja kyseiset alueet olivat keskeisellä paikalla mahdollista voimalaitosta varten. Kauppaan suostuttiin, sillä maakaistaleet sijatsivat niin, että niitä oli kaupungin mahdoton vastaisuudessakaan käyttää. Kauppahinnaksi määrättiin 70 markkaa neliöltä.
Aluejärjestelyt Pyynikillä
Pyynikillä alueita järjesteltiin uudelleen kaupungin ja Oy Suomen Trikootehdas Ab välisellä sopimuksella, jossa kaupunki hankki tehtaalta Pyynikin puistoalueita ja rantaseutua, ja Trikootehdas sai vastineeksi sai vastineeksi alueita tehtaansa välittömästä pihapiiristä.