Jani Viitanen

Kaupunki saa uuden sairaalan

Vasemmisto vallassa

Vuoden 1935 Tampereen poliittista rakennetta voidaan hahmottaa vuoden 1933 eduskuntavaalien äänestystuloksella Tampereella annettujen äänien mukaan, sekä 1934 kunnallisvaalien tuloksella. Eduskuntavaaleissa suurimman kannatuksen puolueista Tampereelta sai Sosiaalidemokraattinen puolue 62,5 % kannatuksella. Toiseksi suurin oli Kansallinen Kokoomus ja IKL yhdessä 26,3 % kannatuksella. Kolmantena oli Kansallinen Edistyspuolue 10,5 % kannatuksella. Muilla puolueilla ei ollut merkittävää kannatusta. Kunnallisvaaleissa -34 suunta oli sama. Vasemmisto sai 60,4 % äänistä ja porvarilliset 39,4 %. Vuonna 1935 kaupunginvaltuutettujen sosiaalinen jakauma oli seuraava: suurliikkeiden omistajia ja johtajia 4, akateemisia virkamiehiä ja vapaan ammat harj. 9, pienliikkeen harj. 1, toimenhaltijoita 9, työväkeä 21, “rouvia” 1.

Vuonna 1935 varasi valtuusto Kalevalan satavuotisjuhlan kunniaksi 100 000 markkaa Kalevala-aiheista muistomerkkiä varten, josta ei kuitenkaan seurannut mitään konkreettisia toimia. Sen sijaan kunnallisen nuohouksen vakinaistamisen valtuusto onnistui aikaansaamaan. Vuonna -35 avattiin myös Ahjolan vapaaopisto, joka oli kristillisyhteiskunnallinen työkeskus. Perustettaessa se sijaitsi vielä Pohjois-Pirkkalan Pispalassa, mutta tuli alueliitoksen myötä osaksi Tamperetta.

Uusi sairaala ja koulu valmistuvat

Tampereelle tarvittiin uusi sairaala, jonka paikasta käytiin valtuustossa kädenvääntöä, sillä osa puolsi kulkutautisairaalan tonttia. Valtuusto kuitenkin lopulta päätti sijoittaa uuden, 150 sairaansijaa käsittävän talon Hatanpäälle. Sen kustannusarvio oli 12,3 milj. mk.Vuonna 1935 sitten saatiin loppuun Hatanpään sairaalan rakennustyöt, jonka lopullinen paikkaluku oli 139. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa oli käytetty uusimman sairaalatekniikan saavutuksia, mikä teki siitä modernin sairaalan. Uutuutta oli mm. röntgenosasto spesialistilääkäreineen. Lisäksi avattiin erityinen poliklinikka “maksuttoman hoidon antamiseksi alle 7-vuotiaille vähävaraisille lapsille” uudella lastenosastolla. Vanha lastensairaala toimi keuhtotautisairaalan lisäosana. Samoin valmistui Pyynikintorin laitaan Tampereen lyseon rakennus, joka oli maamme suurimpia koulurakennuksia. Samalla vanha reaalilyseon talo vapautui yhteislukion käyttöön perusteellisen remontin jälkeen. Korjaustöitä tehtiin myös postitalossa, jonne sijoitettiin valtion puhelinkeskus.

Lähteet:
Jutikkala Eino. Tampereen historia 3. Tampereen keskuspaino 1979.
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1935. Tampereen kirjapaino Oy 1936.