Jarno Leppänen
Laman kynnyksellä
Työllisyystilanne oli koko vuoden vaikea niin rakennuksilla, kuin myös teollisuudessa. Kun lokakuussa Wall Streetiltä alkanut kansainvälinen talousromahdus vielä katkoi koko länsimaailman kamelien selkärangat, ei Suomi eikä Tamperekaan välttynyt laman kurimukselta. Jo alkuvuonna oli puuvillateollisuuden työviikko supistettu viisipäiväiseksi ja tuotantoa vähennetty 20 %. Puuvillateollisuus vaati korkeampia tulleja, joita vasemmisto vastusti hintojen kohoamista peläten. Monilla rakennuksilla työt keskeytyivät kireän rahatilanteen vuoksi, sillä rahoitusta oli vaikea saada pankkien kiristettyä lainanantoaan. Myös kenkätehtaat olivat kireällä, lähinnä alati kasvaneen tuonnin ja nahan hinnan nousun vuoksi. Kesälomia myös pidennettiin yleisesti. Kesällä tilanne hieman parani, vaikka työttömiä oli silloinkin kaksinkertainen määrä edelliseen kesään nähden. Syksyllä tapahtui jälleen käänne huonompaan, ja lokakuussa tehtiin laajoja supistuksia kaikilla aloilla. Lokakuun alussa siirtyivät Tampereen kenkätehtaat neljäpäiväiseen viikkoon, samoin teki myös Finlayson. Kutoma- ja pellavateollisuuden tuotanto supistui huomattavasti, eikä metalliteollisuus juuri saanut uusia tilauksia. Tiiliteollisuus yhtyi marraskuussa kuoroon vaatimaan suojatulleja tuotannon voimakkaasti supistuessa. Loppuvuonna tulleja korotettiinkin, mutta yleismaailmallinen lama oli jo pyyhkäissyt Suomeenkin. Lokakuun lopussa oli Tampereella työttömiä 611, eli viisi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Marraskuun lopussa oli työttömiä 804. Joulukuussa ilmoittivat monet tehtaat pitävänsä normaalia pidemmät joululomat, jopa kahden viikon tuotantoseisokkeja pidettiin. Huonontunut taloudellinen tilanne aiheutti Tampereen työnvälitykselle ja köyhäinhoidolle suuria rasituksia. Kaupunki jakoi työttömille sekä raha-, että ruoka-avustuksia, joihin myönnettiin erillisiä määrärahoja. Koko vuonna tuli työnvälitystoimistoon 10570 työhakemusta, kun paikkoja tarjottiin 3603. Hakijoita paikkoja kohden oli siis lähes kolminkertaisesti. Edellisvuodesta työhakemusten määrä miltei kaksinkertaistui.
Työttömyyttä torjuttiin edelleen vanhalla konstilla, eli hätäaputöillä, joita järjestettiin ympäri vuoden. Kaupunki työllisti ihmisiä mm. katujen tasaus- ja kunnossapitotöihin, vesi- ja viemäritöihin, siltatöihin Vuohenojalle ja Viinikkaan, Savilinnantien kallionlouhintaan, uuden Hämeensillan ja Pyynikin uuden näkötornin rakennustöihin, Naistenlahden sataman ja Viinikan ratapihan laajennustöihin ja muihin pienempiin rakennusurakoihin. Kaupungin 150-vuotisjuhlavuoden vuoksi olikin Tampereella kaupungin töitä tarjolla enemmän kuin aiemmin. Se kaunistaneekin hieman sinällään jo huonoa työllisyystilannetta verrattuna edellisiin vuosiin. Uusittu Hämeensilta avattiin liikenteelle maaliskuun alussa, mutta Väinö Aaltosen suunnittelemat ja Rafael Haarlan lahjoittamat patsaat paljastettiin syyskuussa. Pyynikin punagraniittinen 26 metriä korkea näkötorni valmistui juuri 150-vuotisjuhliin.
Myös asuntotilanne säilyi edelleen varsin kireänä, sillä kireän raha-ajan vuoksi oli vaikea hankkia rahoitusta rakennushankkeille. Omakotitaloja valmistui vain puolet edellisvuoden määrästä, eikä kaupungin vuokra-asuntojen määrä kasvanut. Vuonna 1922 aloitettu kasarmimajoitus oli vähentynyt, mutta edelleen käytössä. Alueella asui vuoden lopussa 66 perhettä, mikä oli 21 vähemmän kuin vuoden alussa. Kaupunki päätti jatkaa puolikunnallista rakennusprojektia Pyynikillä, ja rakentaa myös nelikerroksisen kunnallisen vuokratalon V kaupunginosaan. Yksityisistä rakennushankkeista suurimmat olivat Tuulensuun talo ja Hotelli Tammer, eli Tampereen teknillisen seuran talo. Ne valmistuvat loppuvuonna 1929.
Eduskuntavaalit 1929
Presidentti Relander hajotti eduskunnan huhtikuussa 1929, ja siten tulivat uudet vaalit järjestettäväksi kaksi vuotta edellisten jälkeen. Suuria muutoksia ei puolueiden kannatuksessa juuri tapahtunut, joskin Kokoomuksen koko 1920-luvun jatkunut ääniosuuden lasku Tampereella jatkui. Tampereella menestyivät kommunistit – eli Sosialistinen työväen ja pienviljelijäin puolue – vaaleissa hyvin voittaen vasemmiston sisällä kannatusta sosiaalidemokraateilta. Eduskuntaan saivat kommunistit 23 paikkaa. Äärivasemmiston voimistuminen johti valtakunnallisesti vuoden lopussa monissa kunnissa ja kaupungeissa voimakkaiden, ja myös väkivaltaisten, vastareaktioiden syntyyn. Pohjanmaalta alkanut vastareaktio johti lopulta myös seuraavana vuonna ns. kommunistilakien läpiviemiseen. Joulukuussa järjestettiin myös Tampereella kommunistien vastainen kokous, joka oli luonteeltaan maltillinen moniin muihin verrattuna.
Eduskuntavaalit Tampereella 1929
| Puolue | Tampere 1927 | Tampere 1929 | Hämeen-l. pohj. 1929 | Koko maa 1929 |
|---|---|---|---|---|
| Sos.dem. | 50,5% | 47,9% | 49,1 % | 27,4 % |
| Kokoomus | 29,1 % | 27,4 % | 18,9 % | 14,5 % |
| Edistysp. | 8,0 % | 8,2 % | 7,7 % | 5,6 % |
| Sosialistinen työväen ja pienviljelijäin puolue | 11,9 % | 15,7 % | 11,4 % | 13,5 % |
| Maalaisliitto | 0,4 % | 0,5 % | 9,8 % | 26,1 % |
| RKP | ---- | ---- | ---- | 11,4 % |
| Muut | 0,1 % | 0,1 % | 0,5 % | 0,4 % |
Tampereen muita tapahtumia 1929:
- Autojen lukumäärä Tampereella nousi vuoden alussa yli tuhanteen, suosituimpia merkkejä olivat Chevrolet ja Ford.
- Tammikuussa avattiin puhelinlinjat Tampereelta Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Keväällä saivat tamperelaiset puhelinyhteydet Sveitsiin, Ranskaan, Englantiin, Irlantiin ja Tsekkoslovakiaan.
- Maaliskuun alussa järjestettiin kylmästä säästä kärsineet Tampereen lentopäivät, jossa vieraili 10000 kävijää ja kymmenen konetta.
- Haarla OY osti toukokuun lopussa Lohjan selluloosatehdas OY:n ja Kotkan selluloosatehdas OY:n ja kasvoi entisestään. Haarla omisti myös Tallinnassa Eestin suurimman paperinjalostustehtaan.
- Heinäkuussa lopetti Frenckellin tehdas toimintansa Tampereella, osa koneista ja tuotannosta siirrettiin Poriin. Tampereen kaupunki osti sähköntuotantolaitteet kunnallisen sähkölaitoksen käyttöön.