Jenni Hokka

Selkkauksia ja onnettomuutta

Elokuvateatteri Imatran palo

Lokakuun 23. päivänä 1927 syttyi elokuvateatteri Imatran konehuoneessa tulipalo, joka levisi erittäin nopeasti rakennuksen muihin osiin. Palokunnan saapuessa paikalle elokuvateatterin sisäosat olivat jo kokonaan tulen vallassa. Osa elokuvayleisöstä jäi loukkuun elokuvateatteriin. Heistä 20 menehtyi ja 28 loukkaantui. Yksi loukkaantuneista kuoli myöhemmin sairaalassa.

Työtaisteluja

Tampereella oli vuonna 1927 useita pääasiassa palkkoja koskevia työriitoja. Mm. ns. kääntökenkä- eli kautokenkätyöntekijät sekä kaupungin teurastamon työntekijät olivat kevään aikana muutamia viikkoja lakossa. Pitkäkestoisin lakko oli koko maata koskenut metallialan työsulku, joka alkoi 21.toukokuuta. Tampereelta sulun piiriin kuuluivat Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n konepaja, Sommers, af Hällström & Waldens Oy, Oy Lokomo Ab, T. Wikholm, K. F. Dunderberg ja Suomen Sahanterätehdas Oy. Sulku kesti seitsemän kuukautta ja koski Tampereella noin 1000 työntekijää. Työsulun vuoksi metallialan työntekijät joutuivat vuokranmaksuongelmiin, ja Suomen metalliteollisuustyöntekijäin liiton teollisuusneuvosto jätti 1.11. Tampereen kaupunginvaltuustolle kirjelmän, jossa pyydettiin kaupungin puolesta ryhdyttäväksi avustustoimenpiteisiin asunnoistaan 1.12. irtisanottujen työsulun alaisten kuntalaisten hyväksi. Kaupungin lautakunnan selvityksen mukaan sellaisia sulun seurauksena irtisanottuja perheitä, joilla ei ollut mahdollisuutta saada itselleen uutta asuntoa ilman kaupungin myötävaikutusta, oli 67 ja näissä perheenjäseniä yhteensä 296 henkilöä. Lautakunta pystyi kuitenkin järjestämään kaupungin työväenrakennuksista asunnon vain seitsemälle perheelle.

Yleinen työtilanne parani

Vuosi 1927 oli edellistä parempi työllisyydeltään. Tätä osoittaa se, että työhakemuksia oli vähemmän kuin vuonna 1926. Myös työpaikkatarjouksia tehtiin vähemmän, minkä Tampereen kunnan työnvälitystoimiston vuosikertomuksessa myös otaksutaan merkitsevän työllisyystilanteen paranemista. Kertomuksessa nimittäin arvellaan, että huonoina aikoina työpaikkoja tulee enemmän hakuun, koska työnantajat tuolloin helpommin irtisanovat työntekijöitään, kun taas hyvinä aikoina he pitävät nämä palkkalistoillaan, vaikkei heitä kaikkia aivan välttämättä koko ajan tarvittaisikaan. Vuoden alkupuolella työttömiä oli edelleen paljon, ja kaupungin oli järjestettävä hätäaputöitä, mutta kevään kuluessa tilanne parani, ja vuosi oli työoloiltaan vuosikymmenen paras siihen mennessä.

Lähteet:
Aamulehti 24.10. 1927.
Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta 1927.