Tanja Vahtikari

Suotuisan sään ja väestönkasvun vuosi

 

Leuto talvi, varhainen kevät, kaunis kesä, syysmyrskyjä

“Kulunut purjehduskausi oli harvinaisen poikkeuksellinen sen johdosta, että se voitiin aloittaa heti vuoden alusta eli toisin sanoen, edellinen purjehduskausi jatkui aina kertomusvuoden helmikuuhun asti, keskeytyen ainoastaan pariksi kuukaudeksi. Ennen kuulumattoman leutoa talvea seurasi varhainen kevät, joten jo huhtikuun alkupuolella voitiin taas ryhtyä jatkamaan laivaliikennettä. Varhaista kevättä seurasi erittäin kaunis, lämmin ja laivaliikenteelle suotuisa kesä. Sää oli tasaista, lukuun ottamatta niitä muutamia rajunilmoja, jotka raivosivat heinäkuun 9 sekä lokakuun 4-7 ja 10 päivinä…” Kaupungin Satamakonttorin kertomuksen perusteella vuosi 1925 näyttää ilmastollisesti muutamaa syysmyrskyä lukuun ottamatta erityisen suotuisalta. Kun tarkastellaan ajanjakson keskilämpötiloja, on vuosi 1925 hieman keskimääräistä lämpimämpi, mutta ei poikkeuksellisen lämmin. Kuitenkin eri vuodenaikoja tarkasteltaessa voidaan löytää poikkeavuuksia ajanjakson keskiarvoon.

Vuoden 1925 talvi oli huomattavan leuto. Esimerkiksi tammikuun keskilämpötila oli vain 0 astetta, kun ajanjakson keskiarvo oli -7 astetta. Luntakaan ei vuodenaikaan nähden ollut normaalisti. Kaupungin urheilulautakunta muistelee kertomuksessaan: “Epäsuotuisan ja myöhäisen talven vuoksi olivat[kin] lasten kelkkamäet sen lyhyen ajan, jolloin lunta oli, ahkerasti päivisin käytettyjä, varsinkin kaikki puistoissa olevat, joissa iltapäivisin oli tungokseen saakka lapsia.” Myös kesäkuukaudet kesä- ja heinäkuu olivat poikkeuksellisen lämpimiä. Näiden kuukausien keskilämpötila +18 ylitettiin sotien välisenä aikana vain vuonna 1936. Korkein lämpötila 30 astetta varjossa mitattiin peräti kuutena heinäkuun päivänä. Keskiarvollisesti lämmintä alkuvuotta tasoitti muutamaa astetta normaalia kylmempi syksy. Satamakonttorin mainitsemat syysmyrskyt olivat lokakuulle harvinaiseen tapaan lumimyrskyjä.

Muuttovilkas vuosi

Tampereen kaupungin väkiluku lisääntyi vuonna 1925 689 hengellä ja oli vuoden lopulla yhteensä 48 574 henkeä. Lisäys muodostui pääasiassa muuttovoitosta, tosin myös syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita. Vuoden kuluessa Tampereen seurakuntaan muutti 1701 henkeä, kun sieltä vastaavasti muutti pois 1154 henkeä. Sekä kaupunkiin muuttaneista (58,6 %) että sieltä poismuuttaneista (57,1 %) suurempi määrä oli naisia. Myös syntyneissä ja kuolleissa oli naisenemmistö, tosin kuolleista naisia oli vain kaksi enemmän kuin miehiä. Naisia kuoli 280 ja miehiä 278. Yhteensä kuolleita oli siis 558. Kuolleista 10 % oli alle vuoden ikäisiä. Vuoden 1925 aikana syntyi elävänä 700 lasta, joista tyttöjä oli 358.

Yllämainitut luvut on saatu seurakunnan väestörekisteristä. Kuitenkaan kaikki kaupunkiin muuttaneet eivät heti vaihtaneet kirjojaan Tampereelle. Todellinen muuttovilkkaus nähdään ehkä parhaiten poliisilaitoksen tilastosta. Sen mukaan kaupunkiin muutti v. 1925 5320 ja kaupungista pois 3338 henkilöä.

Ongelmia kausityöttömyys ja asuntopula

Työnvälitystoimiston kertomuksen mukaan työtilanne Tampereella oli vuonna 1925 ‘tyydyttävä’, paitsi seka- ja rakennusalalla työskentelevillä miehillä sekä ulkotöitä tekevillä naisilla tilanne oli alku- ja loppuvuodesta huono. Rakennusala sekä ulko- ja sekatyöt kärsivät tyypillisesti eniten kausityöttömyydestä. Esimerkiksi tammikuussa työnvälitystoimistolle osoitettuja työhakemuksia tuli vain yksi koskien puuteollisuuden paikkoja, kun taas rakennusalan paikkoja kyseltiin peräti 370 hakemuksessa. Näistä 94 sai työpaikan. Kansantaloudellinen taantuma näkyy Tampereen työttömyysluvuissa, varsinkin kun verrataan vastaaviin vuoden 1924 lukuihin.

	1924	1925
Tammikuu	128	311
Helmikuu	127	304
Maaliskuu	144	277
Lokakuu	165	267
Marraskuu	176	363
Joulukuu	181	180

Lähde: Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1925.

Vuoden alussa ja lopussa ilmenneen vaikean työttömyyden lievittämiseksi kaupunki järjesti hätäaputöitä, esim. saven poistoon Hatanpään valtatieltä Ratinassa. Vakavaa talvityöttömyyden ongelmaa pohtimaan asetettiin erityinen työttömyystoimikunta. Myös naisten työttömyyden hoito nousi esiin kunnallisten elinten keskusteluissa. Tämä kysymys rajattiin kuitenkin edelleenkin uuden toimikunnan tehtävien ulkopuolelle. Myös hätäaputyöt oli tarkoitettu miehille.

Vaikka asuntotilanne Tampereella oli hitaasti vuosi vuodelta parantunut, ei se sosiaalilautakunnan mukaan vielä tarkasteltavana vuonnakaan ollut lohdullinen. Asuntorakennustoiminta oli hiljaisempaa kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1924 rakennettiin 311 asuntoa ja 853 huonetta ja vastaavasti vuonna 1925 270 asuntoa ja 703 huonetta. Kunnalliset toimenpiteet kohdistuivat yleishyödyllisten rakennusyhtymien ja omien kotien rakennuttajien avustamiseen sekä kunnalliseen rakennustoimintaan. Omien kotien rakennuttajien tukemisesta esimerkkinä voidaan mainita Härmälän esikaupungin rakentaminen. Puolikunnallisen rakennustoiminnan tuloksena rakennettujen asuntojen todettiin olevan liian kalliita niihin muuttaville vuokralaisille eikä kaupunki tästä syystä ollut innokas tukemaan tätä rakentamismuotoa. Asuntopulan hoito oli vuonna 1925, kuten aikaisemminkin lähinnä määrällistä – vieläkään ei voitu juuri kiinnittää huomiota kysymykseen asuntojen laadusta. Vuonna 1925 käytettiin edelleen asuntoina muihin kuin asumiseen tarkoitettuja huoneistoja esim. kellariasuntoja. Suureen asunnontarpeeseen vaikuttivat vieläkin sodanaikainen asuntomarkkinoiden pysähtyneisyys ja sodan aiheuttamat tuhot sekä Tampereen muuttovoittoisuus.

Lähteet:
Kertomus Tampereen kaupunginvaltuuston toiminnasta vuonna 1925.