Tanja Vahtikari

Omaan kotiin ja sivistykseen tähtääviä rakennushankkeita: Härmälän kaupunginosa ja uusi kirjastotalo

 

Valtuustossa kolmivuotiseen kauteen

Ennen vuotta 1925 kunnanvaltuuston vaalit pidettiin vuoden välein ja aina vain osa valtuutetuista vaihtui. Vuodesta 1925 alkaen vaalit päätettiin pitää joka kolmas vuosi ja koko valtuusto valita kerralla. Äänestysprosentti vuoden 1925 vaaleissa oli 56,2 % ja paikkajako edellisvuoden kaltainen – vasemmisto sai 23 paikkaa ja porvariryhmä 19. Tampereen kaupunginvaltuusto siis säilyi yhtenä harvoista sosialistienemmistöisistä maassamme. Vuonna 1925 tamperelaiset pääsivät antamaan äänensä myös valtakunnallisissa tasavallan presidentin valitsijamiesvaaleissa. Tamperelaiset äänestivät valitsijamiehiä samassa suhteessa kuin mitä äänet olivat jakautuneet edellisen vuoden eduskuntavaaleissa.

Härmälä -tavoitteena moderni puutarhaesikaupunki

Yksi kaupungin toimenpide asuntopulan voittamiseksi oli Härmälän esikaupungin rakentaminen. Valtuusto hyväksyi 20.1.1925, juhlakokouksessaan, asemakaavatoimikunnan laatiman ehdotuksen uuden Härmälän esikaupungin asemakaavaksi. Vanhalle Hatanpään peltoviljelyalueelle haluttiin rakentaa moderni ja arkkitehtonisesti yhtenäinen puutarhaesikaupunki. Arkkitehdit Birger Federley ja Bertel Strömmer kirjoittivat asemakaavaehdotuksessaan: “…Avautuvien katukuvien kauneuspuolta, rakennusten järjestelmällistä ja eheää ryhmittelyä kuin myös koko esikaupungin julkivaikutusta on tarkoin harkittu…” Omakotirakentamiseen lohkaistiin aluksi 163 vuokratonttia, jotka alaltaan olivat suurempia (1000-1400 m2) kuin muissa esikaupungeissa. Härmälä oli vielä kaukana silloisesta kaupungin keskustasta ja alueen asukkaille haluttiin antaa tilaisuus puutarhanhoitoon ja kotieläinten pitoon. Ensimmäiset omakotitalot valmistuivat jo vuoden 1925 puolella. Omakotitontteja Härmälästä kysyttiin tasaiseen tahtiin, mutta mitään ryntäystä uuteen kaupunginosaan ei sen alkuvaiheissa syntynyt. Härmälän alue alkoi kasvaa 1930-luvulla, erityisesti vuoden 1936 jälkeen, jolloin alueelle rakennettiin Valtion Lentokonetehdas.

Uusi kirjastotalo vihittiin käyttöön

Tampereen Teatterin ja Frenckellin välillä sijaitsevalle tontille rakennettu uusi ja upea kirjastotalo vihittiin käyttöön 10.10.1925. Vihkiäisjuhla vietettiin kirjastotalolla ja juhlaillalliset Osuusliike Voiman juhlasalissa. Juhlaan osallistui monia kunnianarvoisia vieraita mm. hallituksen edustajana opetusministeri E. N. Setälä. Tapaus oli merkittävä kunnallisessa elämässä. Vihkiäisjuhlan päivänä Kansan lehti kirjoitti: “Kosteasta ja sekapäisestä syysilmasta huolimatta on tänään hääilon tuntua ilmassa…On niinsanoaksemme kunnalliset häät.” Uusien tilojen myötä kirjastotoiminta Tampereella vireytyi entisestään. Yleinen lainausosasto ja lukusali olivat tästä lähtien avoinna kaikkina arkipäivinä kello 11-19.

Kaupungin vesijohtolaitoksen laajentaminen

Jatkuva vedenkulutuksen lisääntyminen kaupungissa sekä uuden Hämeensillan pian alkavat rakennustyöt pakottivat kaupunginisiä kiirehtimään kaupungin vesijohtoverkon laajentamista. Erityisesti kaupungin itäpuolen vesitilanne näytti tulevaisuudessa uhatulta. Uusi vesijohtolaitos päätettiin perustaa Kaupinojanlahden rannalle ja sieltä putket ulottuivat aina Tammelantorille saakka. Työt aloitettiin viipymättä, kun laajennussuunnitelma saatiin hyväksytyksi; toteutusvaiheen aloittamista kiirehti kaupungissa vallinnut kausityöttömyys.

Vuosi 1925 lyhyesti:

•  Eräänä pimeänä syysyönä törmäsivät höyrylaivat Murole ja Otava yhteen Muroleen kanavan alapuolella
• Palokunta hälytettiin vuonna 1925 117 kertaa
• 20.1. valtuuston juhlakokouksen jälkeen jatkettiin iltaa Teatteriravintolassa
• Vuonna 1924 julistettuun uuden Hämeensillan yleiseen suunnittelukilpailuun saatiin 13 ehdotusta, joista kaupunki ei sellaisenaan valinnut yhtäkään, vaan päätti antaa kaksi toistapalkintoa) ja kolmannen palkinnon. Lopulliset piirustukset laadittaisiin näiden kolmen ehdotuksen pohjalta.
• Kieltolaki näkyi myös vuonna 1925: raittiuslautakunta toivoi, että kunnalliseen virkaan pyrkiviltä edellytettäisiin täydellistä raittiutta
• 9.8.1925 lähti Tampereelta virallinen ratakomitea “rataretkeilylle” tulevan Tampere-Seinäjokiradan reitilleLähteet:
  Aamulehti 1925.
  Alajoki, Jaana, Härmälä-Rantaperkiö: torpista lentokoneisiin. Tampere 1996.
  Jutikkala, Eino, Tampereen historia III. Vuodesta 1905 vuoteen 1945. Tampere 1979.
  Kansan lehti 1925.
  Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1925. Tampere 1931.
  Voionmaa, Väinö, Tampereen historia IV. Tampere 1935.