Hanna Häppölä

Asuntopulaa tehtaiden Tampereella

 

Punainen pytinki eli työläisten asuntoja Masuuninmäellä Tampellan alueella. Suurten tehtaiden työntekijät saattoivat olla paremmassa asemassa asuntoa hankkiessa, sillä tehtaat kuten Tampella ja Finlaysin rakennuttivat asuntoja myös työntekijöilleen. Kuva: Matti Hakuri, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Vuonna 1921 tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun keisari Aleksanteri I myönsi Tampereelle vapaakaupungin oikeudet. Hallituskonseljin ehdotus, että kaikki koti- ja ulkomaiset manufakturistit saisivat vapaasti asettua Tampereelle, heille olisi myönnettävä vapaus verotuksesta ja majoituksesta sekä osoitettava helppo tonttipaikan saanti, mahdollistivat mm. Finlaysonin tulon kaupunkiin. Tampereen tulevaisuus koskivoiman tehdaskaupunkina oli hahmoteltu.

Vuonna 1921 pääsi Tampereen kunnalliselämä useita vuosia vallinneen epänormaalin tilanteen jälkeen säännölliselle tolalle. Kallis aika ja elintason kohoaminen jatkuivat, mutta huolta tuottaneet kaupungin raha-asiat paranivat edellisistä vuosista huomattavasti ja esitetyt hankkeet pystyttiin pääasiassa toteuttamaan ja uusiinkin tarttumaan.

Lähteet:
Jutikkala, Eino, Tampereen historia 3, Tampere 1979.
Voionmaa, Väinö, Tampereen historia 4, Tampere 1935.
Suomen tilastollinen vuosikirja 1918-1940.
Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta vuodelta 1921.
Kertomus Tampereen kaupungin valtuuston toiminnasta 1921.
Kertomus Tampereen kaupungin sosialilautakunnan toiminnasta vuonna 1921.
Tampereen kaupungin terveydenhoitolautakunnan kertomus vuodelta 1921.
Tampereen työnvälitystoimiston vuosikertomus vuodelta 1921.
Aamulehti tammikuu1921, heinäkuu1921, lokakuu1921.
Kansan Lehti 1921.