Tuomas Hoppu
Kylmä vuosi
Jos edellinen vuosi oli hellinyt Suomea helteillä, vuosi 1915 näytti toisenlaiset kasvot. Helmikuuta lukuun ottamatta koko alkuvuosi oli normaalia kylmempi ja kesäkuu etenkin oli kolea keskilämmön Tampereella jäädessä 11,7 asteeseen. Vielä heinäkuun alussa veden lämpötila Näsijärvessä oli vasta 11 astetta, kohoten sitten kuitenkin heinäkuun lämpimämpien ilmojen myötä. Silti, jo kesäkuussa kaupungissa kuuluteltiin lapsia uimakouluihin. Loppuvuosi oli taas kylmä ja varsinkin syyskuu sateinen (123 mm).Syntyvyyden suhteen vuosi 1915 jäi jälkeen aiemmista. Vuoden aikana syntyi 435 poikaa ja 405 tyttöä eli yhteensä 840 lasta. Syntyvyys oli silti kuolleisuutta suurempi (+294) ja kun siihen lisätään vielä muuttovoitto (+19), voidaan todeta kaupungin väkiluvun lisääntyneen 313 hengellä. Vuoden 1915 lopussa kaupungin väkiluku oli 44 951. Muuta vuoden aikana sattunutta:
- Näsijärvi vetäytyi kauttaaltaan jääkanteen uudenvuodenpäivänä 1915 ja sitä seuranneena yönä.
- Tampereen aseman sähköttäjä Karin Maria Johansson anoi ja sai oikeuden rautatiehallitukselta jäädä valtionrautateiden palvelukseen naimisiin menonsa jälkeenkin.
- Eläinlääkäriopiston perustaminen Tampereelle raukesi.
- Pyynikin oluttehtaan 35 metrisen vuonna 1898 rakennetun savupiipun yläosa luhistui noin seitsemän metrin matkalta. Luhistuessaan piippu murskasi alla olleen sirkkelihuoneen, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.
Lähteet:
– Aamulehti 1915.
– Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1915. Tampere 1917.
– Ollgren, Arvo. Ensimmäisen maailmansodan ajat Tampereella. Tammerkoski 5/1965.
– Suomen tilastollinen vuosikirja 1916. Helsinki 1917.
– Työtilastollinen aikakauslehti 1915. Helsinki 1916.
– Wacklin, Matti. Käpylä – metsänvartijan valtakunta. Tampere 1999.