Pekka Stenlund

Lämpimiä ilmoja ja muuttotappiota

Ilmastollisesti vuosi oli erikoinen. Helmikuussa koettiin “kesä keskellä talvea”, jolloin lumen sulaminen teki maaperän alttiiksi pakkasvahingoille. Vaikka keväällä oli melko lämmintä, lähtivät jäät Näsijärvestä vasta huhtikuun 29. päivänä. Kesä puolestaan oli kuuma ja harvinaisen kuiva, mutta elokuussa todettiin ilman muuttuneen kolkoksi. Kuivuus jatkui syksyn edetessä ja runsaammat vesisateet tulivat vasta joulukuun puolella. Poikkeuksellisen lämpimästä vuodesta johtuen Näsijärvi sai kestävän jääpeitteen vasta vuoden 1915 tammikuussa. Ilmastolliset olosuhteet vaikuttivat myös kaupunkilaisten arkielämään sähkön- ja vedenkulutuksen osalta. Kuiva vuosi piti veden matalalla Tammerkoskessa ja ajoittain ei pystytty tuottamaan kaupunkilaisille riittävästi sähköä tai nostamaan tarpeeksi vettä vesijohtoverkkoon.

Edellisvuoden väkimäärään verrattuna koettiin Tampereen väkimäärässä vähennystä, mutta tähän kehitykseen eivät olleet syynä dramaattiset tapahtumat. Kaupungissa ei ollut huomattavaa kulkutautia ja syntyvyys oli selkeästi kuolleisuutta korkeampi. Vuonna 1914 kaupunkiin syntyi 930 lasta, kun kuolleiden määrä oli 661. Syynä väestön vähenemiseen oli se, että monien kaupungin ulkopuolella asuneiden kaupunkilaisten henkikirjat siirrettiin naapuriseurakuntiin. Tämän seurauksena Messukylään ja Pirkkalaan siirtyi yhteensä 2 617 henkilön kirjat, minkä jälkeen Tampereen väkiluvuksi laskettiin vuoden lopulla 44 626.