Päivi Ronimus-Poukka

Terveys ja hygienia teemoina rakentamishankkeissa

Vuonna 1908 ei kaupunkiin liitetty uusia alueita, eikä siitä vastaavasti mitään erotettukaan. Valtuusto ryhtyi toimiin Tammelan XVIII kaupunginosan asemakaavan muuttamiseksi. Rahatoimikamarissa oli huomattu, että “asemakaava ei tyydyttänyt vaatimuksia liikenne- ja terveydenhoitosuhteissa, koska tehdastonteille ja edelleen Pyhäjärven ranta-alueelle Ratinaan ei voitu vetää tulevaisuudessa ehkä tarvittavia raiteita rautatieltä ja koska laskujohdoille ja mahdolliselle vesiliikenteelle Viinikanjoen varrella ei ole varattu tarpeellista yleistä alaa”. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen Tammelan XVIII kaupunginosan uudeksi asemakaavaksi 8. päivänä syyskuuta.

Uuden teurastuslaitoksen rakentamispäätös

Vuoden kuluessa ryhdyttiin toteuttamaan kauan suunniteltua hanketta uuden elintarvikkeiden hygieenisyyttä palvelevan teurastuslaitoksen rakentamiseksi. Tontti oli varattu Messukylästä. Laitoksen vaatimukset muotoili kaupunginarkkitehti Lambert Pettersson, jonka mukaan laitoksen tuli pysyä täysin puhtaana ja toiminnan tuli tapahtua nopeasti sekä “kaiketta kidutuksetta”. Lisäksi liha oli arvosteltava, merkittävä ja vialliset tuotteet tuli käsitellä asianmukaisesti. Kustannusarvio oli 389950 markkaa. Valtuusto teki rakentamispäätöksen valmistelutyön pohjalta 29. päivänä joulukuuta.

Rakennuksin tuberkuloosia ja kulkutauteja torjumaan

Rakentamiskeskustelua hallitsi kysymys kunnallis- ja kulkutautisairaaloiden laajentamisesta. Sairashuoneiden hallituskunta oli esittänyt jo vuonna 1907 kulkutautisairaalan laajentamista. Valmistelunpuutteesta johtuen asian käsittely siirrettiin vuoteen 1908. Valtuustossa ei pystytty päättämään, oliko nykyistä sairaalaa laajennettava vai oliko laajennus toteutettava rakentamalla lisärakennuksia johonkin toiseen paikkaan. Marraskuussa valtuusto päätti laajentaa nykyistä kulkutautisairaalaa yhdellä “paviljongilla” ja käyttää rakennusaineena kiveä. Rahatoimikamarille jäi tehtäväksi laadituttaa piirustukset ja kustannusarvio paviljongista, joka valmistui seuraavana vuonna.

Kunnallissairaalan laajentamista pohtimaan oli asetettu valiokunta, joka teki ehdotuksia sairaalan sijoittamisesta. Kaupunginarkkitehti Lambert Pettersson puolestaan laati luonnospiirustukset kunnallissairaalan uusimista varten. Hanke nähtiin tärkeänä toimenpiteenä taistelussa nystermätautia eli tuberkuloosia vastaan. Kaupunginlääkäri Ernst af Hällström teki aloitteen erityisen osaston perustamista “nystermätautisia” varten. Uudistuksen toteutuminen kuitenkin viivästyi erimielisyyksien sekä rahanpuutteen vuoksi ja siirtyi 1910-luvulle.

Myös köyhäintalon uusiminen tuli keskustelunaiheeksi. Vielä vuonna 1908 ei varsinaista työtä aloitettu, vaan valtuusto päätti rahatoimikamarin ehdotuksesta tutkijakomitean asettamisesta.

Muita tapahtumia vuonna 1908:

•  Sekä talvella että keväällä juhlittiin vuotuisia merkkipäiviä. Kansanvalistusseura jakoi Sakari Topeliuksen syntymäpäivänä, tammikuun 14. päivänä, vuotuiset muistopalkintonsa Topeliuksen itsensä perustamasta rahastosta. Lönnrotin päivää puolestaan vietettiin huhtikuun 9. päivänä erilaisin tapahtumin ympäri kaupunkia. Suomalaisella klubilla väkeä oli tungokseen asti.
• Tampereen ulkotyöväenyhdistyksen uusi talo vihittiin tammikuun 18. päivänä käyttöönsä.
• Tuberkuloosiarpajaiset järjestettiin maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Kyseessä oli valtakunnallinen kampanja, jolla kerättiin varoja mm. parantoloiden perustamiseksi. Lausuttiin: “Taistelu keuhkotaudin vastustamiseksi pitäisi oikeastaan julistettaman yleiseksi asevelvollisuudeksi kaikkein 10 vuotta vanhempien kesken.”
• Kesällä lakkoiltiin, mutta myös vaikutettiin. Muun muassa “räätälintyöntekijäin lakko” päättyi kuitenkin työnantajien hyväksyttyä työ- ja palkkasopimuksen. Lakko oli sinällään poikkeuksellinen, että se oli ensimmäinen, jossa vaadittiin erityistä työsopimusta. Kesällä myös päästiin vaaliuurnille eduskuntavaalien myötä. Hämeen pohjoisessa vaalipiirissä eniten kannatusta saivat Sosialidemokraatit.
• Elokuussa kenraalikuvernööri piipahti Tampereella, jonne hän saapui Porista postijunalla omassa salonkivaunussaan. Kansaa oli kerääntynyt asemalle “aikalailla” vastaanottamaan korkeaa vierasta. Asemalta kenraalikuvernööri ajoi ensin lipuin koristeltuun venäläiseen kirkkoon, mistä matka jatkui vielä kohti Johanneksen kirkkoa.
• Tammikuussa sai kymmenen kiloa suolattua silakkaa torilla alimmillaan 3,50 markalla, kun taas joulukuussa samasta määrästä pyydettiin alimmillaan 2 markkaa. Kahdesta litrasta kuorittua maitoa sai puolestaan maksaa sekä tammikuussa että joulukuussa 15 penniä.