Heikki Kokko
Bobrikovin murha – Aamulehti lakkautetaan kuukaudeksi
Eugen Schauman murhasi kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin senaatin toisen kerroksen portaikossa 16.6.1904. Tamperelaisiin sanomalehtiin uutinen ehti kaksi päivää myöhemmin 18.6.1904.
Tamperelaisista sanomalehdistä Tampereen Uutiset, Kansan Lehti ja Tammerfors Nyheter tyytyivät vain selostamaan tapahtumien kulun tarkkoine yksityiskohtineen. Lehtien artikkeleiden sävy oli raportoiva. Linja jatkui seuraavina julkaisupäivinä, jolloin lehtien pääkirjoitusten paikoilla oli korkeilta venäläisisltä virkatahoilta tulleita surunvalitteluadresseja.
Poikkeuksen tamperelaislehtien linjasta teki Aamulehti, jonka taustalla vaikuttaneista myöntyvyys- ja perustuslaillisen linjan kannattajista jälkimmäiset olivat saaneet yliotteen. Aamulehti julkaisi heti 18.6 muistokirjoituksen, jossa keskityttiin kritisoimaan Bobrikovin mennyttä toimintaa Suomessa.
Aamulehti mainitsi muun muassa, että “katoamattomana muistona tulee Suomen kansassa säilymään kenraalikuvernööri N. Bobrikoffin hallitusaika. Jyrkästi eroaa se kaikista edellisistä sekä luonteeseensa että tarkoitukseensa katsoen.” Lehti myös epäili, ettei kaikkeen Bobrikovin tehtäväänsä asettamaan tarmoon ollut suuriruhtinaan antamaa valtuutusta: “historian tutkijain selvitettäväksi jää minkä verran siitä, minkä kenraalikuvernööri Bobrikoff sai täällä aikaan, on luettavissa siihen ohjelmaan kuuluvaksi, jonka toteuttaminen hänelle oli uskottu ja minkä verran siitä lankeaa hänen toimeliaisuutensa osalle, joka kieltämättä oli harvinaisen suuri ja monipuolinen.” Lehden mukaan kansassa eli uskomus, jonka mukaan Bobrikovin toimet olivat jonkinlaista väärinkäsitystä keisarin ja kansan välillä.
Bobrikoffin murha kuitenkin tuomittiin muistokirjoituksen viimeisessä kappaleessa. Aamulehden mukaan murha on aina törkeä rikos “olivatpa sen vaikuttimet mitkä hyvänsä.” Artikkelin johdosta Aamulehti lakkautettiin kuukauden ajaksi 15.7-13.8.1904.
Loppuvuodesta 1904 olot Suomessa rauhoittuivat ja tiukat venäläistämistoimet taukosivat. Yhtenä syynä tähän voidaan, suomalaisten vastarinnan lisäksi, nähdä huonosti sujuneen Japanin -sodan aiheuttama keisarikunnan sisäinen kuohunta, joka pakotti Venäjän hallitsijan hellittämään otettaan reuna-alueista.
Lähteet:
Aamulehti 1.1.1904 – 5.1.1905.
Kansan Lehti 1.1.1904 – 5.1.1905.
Tammerfors Nyheter 1.1.1904 – 5.1.1905.
Tampereen uutiset 1.1.1904 – 5.1.1905.
Rasila Viljo, Tampereen historia II. Tampere 1984.