Heikki Kokko
Käänne kohti parempaa?
Venäläistämistoimet kuohuttivat maata. Venäjän ja Japanin välillä alkaneen sodan tapahtumia raportoitiin tiuhaan sanomalehtien sivuilla. Suomeen ei kuitenkaan sodasta aiheutunut kuin välillisiä seurauksia. Merkittävä ja koko maata puhuttanut tapaus oli kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murha, jonka seuraukset ulottuivat Tampereellekin. Kulttuurielämä vilkastui Tampereella, kun Tampereen Teatteri perustettiin.
Vuosi oli taloudellisesti monia edellisiä vuosia parempi. Vuoden tauon jälkeen Tampereelle muutti taas enemmän väkeä kuin kaupungista lähti. Väkiluku nousi ensimmäistä kertaa yli neljänkymmenen tuhannen. Tehdastyöläisten lukumäärä kuitenkin laski 154:llä päätyen vuoden loppuun mennessä 8108:aan. Työttömyys oli edelleenkin iso ongelma, ja sitä alettiin torjua kunnallisen työnvälitystoimiston avulla, joka aloitti toimintansa tammikuussa 1904.
Tampereen sivistyselämässä vahvasti vaikuttanut Suomalainen klubi oli edellisinä vuosina ollut taho, joka yhdisti poliittisia riitapukareita myöntyvyysmielisiä ja perustuslaillisia. Vuoden 1904 kunnallisvaaleissa ei valtuuston päässyt yhtään myöntyvyyslinjan edustajaa, minkä seurauksena Suomalainen klubi ajautui vaalien jälkeen avoimeen konfliktiin, joka johti seuran hajaannukseen.
Lähteet:
Aamulehti 1.1.1904 – 5.1.1905.
Kansan Lehti 1.1.1904 – 5.1.1905.
Tampereen uutiset 1.1.1904 – 5.1.1905.
Haapala Pertti, Tehtaan valossa, Vammala 1986.
Leino Pirkko, Kunnallinen vai valtiollinen politiikka? Teoksessa Poliittinen Tampere 1899-1905, Tampereen Yliopisto: Historian laitos, Monistesarja B, Suomen historia. Nro 1. Tampere 1972.
Rasila Viljo, Tampereen historia II. Tampere 1984.