Heikki Kokko

Raittiusliikkeen voitto

uosisadan alun tamperelaista paikallispoliittista ilmapiiriä hallitsi väkijuomakysymys. Sen taakse jäivät jopa venäläistämistoimet. Vuoden 1902 lopulla oli Tampereella kerätty adressi, johon oli saatu 12696 allekirjoittajaa vaatimaan olutkauppojen vähentämistä. Adressilla oli myös käytännön vaikutusta, sillä seuraavana vuonna 1903 mallasjuomien myyntioikeuksia vähennettii

Raittiusliike otti tavoitteekseen kieltolain aikaansaamisen. Alkoholinkäyttö kuului sekä herrojen että rahvaan vapaa-aikaan 1900-luvun alussa. Kuvassa olevat laivaretkeläiset ovat Finlaysonin herroja oluttuoppeineen. Kuva: William Lomax Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Suomalainen Klubi oli raittiusasiassa aktiivinen ja sen suuria voittoja olivat vuoden 1903 rajoitukset, joihin kuuluivat Mallasjuomien myyntioikeuksien rajoittaminen ja poltettujen väkijuomien myyntikielto, joka astui voimaan kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. Mallasjuomien myyntioikeudet, joita oli ollut kolmatta sataa supisettiin yhteentoista. Vain panimoilla oli tämän jälkeen oikeus myydä mallasjuomia. Alkoholia ei kuitenkaan pystytty poistamaan Tampereen katukuvasta, sillä väkijuomia virtasi maaseudulta kaupunkiin.

Raittiusliikkeessä yhtyivät useat sekä suomalaisuusliikkeen, että työväenliikkeen tavoitteet. Venäläistämistoimien jatkuessa se kuitenkin repi suomalaisuusliikettä. Monet varakkaat kauppiaat saivat suuret tulot väkijuomien myynnistä ja olivat näin ollen ehdotonta raittiutta vastaan. Vastustusta ilmeni erityisesti vaikutusvaltaisen Tampereen Kauppaseuran piirissä.

Raittiusliikkeen voitto ei kuitenkaan ollut pysyvä, sillä useissa seuraavissa valtuustovaaleissa voittivat “viinapuolueiden” listat. Tämän seurauksena alkoholin myyntirajoituksia purettiin seuraavina vuosina.

Lähteet:
Aamulehti 1.1.1903 – 5.1.1904.
Kansan Lehti 1.1.1903 – 5.1.1904.
Tampereen uutiset 1.1.1903 – 5.1.1904.
Alanne Kauko, Raittiusliike joukkoliikkeenä. Teoksessa Poliittinen Tampere 1899-1905, Tampereen Yliopisto: Historian laitos, Monistesarja B, Suomen historia. Nro 1. Tampere 1972.
Leino Pirkko, Kunnallinen vai valtiollinen politiikka? Teoksessa Poliittinen Tampere 1899-1905, Tampereen Yliopisto: Historian laitos, Monistesarja B, Suomen historia. Nro 1. Tampere 1972.
Rasila Viljo, Tampereen historia II. Tampere 1984.
Voionmaa Väinö, Tampereen kaupungin historia III, Tampere 1932.