Salla Elo

Asevelvollisuuslakia vastustettiin

enäjä asetti sortovuosina voimaan koko valtakuntaa koskevat yleisvaltakunnalliset lait. Näistä yksi oli asevelvollisuuslaki. Lain johdosta tuli kunkin kaupungin toimittaa vuoden 1902 alussa kutsuntalautakunnan vaali ja hankkia huone kutsuntojen toimittamista varten. Suomessa vastustettiin asevelvollisuuslain toimeenpanoa. Tampereella kaupungin valtuusto kieltäytyi niin vaalien pitämisestä kuin huoneen järjestämisestä.

Koska kaupungin äänioikeutetut jäsenet olivat joulukuussa 1901 jättäneet valitsematta jäsenet kutsuntatoimistoon, uhkasi kuvernööri kaupunkia 500 markan sakolla, jollei jäseniä valittaisi tammikuun1902 loppuun mennessä. Tamperelaiset vastustivat vaalien pitämistä, eivätkä pitäneet niitä tammikuussakaan. Siksi valtuusto velvoitettiin maksamaan 500 markan sakko, ja sille määrättiin uusi 33 000 markan uhkasakko, jollei vaaleja toimitettaisi ennen maaliskuun 4. päivää. Vaalia varten paikalle tulleet valitsijat kieltäytyivät edelleen jäsenien valitsemisesta, koska se oli heidän mielestään vastoin voimassa olevia lakeja. Niinpä kuvernööri langetti kaupungin maksamaan myös antamansa 33 000 markan uhkasakonkin.

Myös tavalliset kaupunkilaiset vastustivat asevelvollisuuslakia. Kun kutsunnat toimi-tettiin huhtikuun 16. ja 17. päivänä, paikalla ilmoittautui vain 23 asevelvollista. Kaikkiaan asevelvollisia oli kaupungissa 327.

Tapahtuma sai aikaan myös mellakoita. Huhtikuun 16. päivän aamuna keskustorille kerääntyi suuri väkijoukko. Joukko mellakoi ja kiersi ympäri kaupunkia niin, ettei poliisi saanut sitä kuriin. Ikkunoita rikottiin. Illalla mellakoitsijat valtasivat rautatieaseman, koska luulivat, että venäläinen sotaväenosasto oli tulossa kaupunkiin. Mellakoinnista annettiin syytteet 40:lle henkilölle.

Työläisillä ei ollut mahdollisuutta osallistua valtuuston toimintaan. Suurin osa mellakointiin osallistuneista olikin työläisiä. Täten asevelvollisuuslakia vastustettiin Tampereellakin sekä ylemmissä että alemmissa kansankerroksissa.