Salla Elo

Tampereen rakennuskanta laajenee

Vuosi 1902 oli Tampereella rakentamisen ja lakkoilun aikaa. Sortovuosien määräykset synnyttivät kaupunkilaisissa vastarintaa vuoden alkupuolella asevelvollisuuslakkojen muodossa. Työttömyys alkoi vakiutua joka vuotiseksi ilmiöksi syksyllä ja talvella 1902 – 1903. Siisteys- ja hygieniaolot paranivat uuden torijärjestyksen käyttöönoton sekä uuden mielisairaalarakennuksen valmistumisen myötä.

Tampereelle perustettiin vuonna 1902 kaksi tehdasta. Tampereen sateenvarjo- ja keppitehdas Oy toimi osoitteessa Puutarhakatu 15. Kuva: Laurent, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kaupungissa rakennettiin vilkkaasti. Tampereelle rakennettiin uutta vesijohtoverkosta kaupungin itäosiin. Asemakaava-alue laajeni Tammelassa. Myös Pyynikin ja Pyynikin rinteen asemakaavoitus käynnistettiin kilpailun kautta. Pyynikin alueen, Pyynikinrinteen sekä Pispalan maantien ja Näsijärven välisen alan kaavoitussuunnittelu oli jäänyt kesken vuodelta 1901. Järjestely päätettiin ratkaista julkisella kilpailulla. Kilpailun voittivat Lars Sonck ja Jung & Bomansson, jotka tasasivat ensimmäisen ja toisen sijan. Kaava vahvistettiin kuitenkin vasta 1907. Pyynikin tyttökoulu valmistui ja otettiin käyttöön. Lisäksi kaupunki alkoi valmistella kahden kansakoulun rakentamista, joista toista kosken itäpuolelle. Uuden tuomikirkon perustamisesta saatiin senaatin vahvistus ennen juhannusta, mutta jo sitä ennen olivat työmiehet aloittaneet kirkon perustusten tekemisen. Lisäksi vuonna 1899 aloitettu kaupungin uudelleen mittaus valmistui. Se tarkoitti, että kaupungin rakennettu alue oli saatu mitattua ja piirrettyä paperille. Kaupungin määräämät tonttimittaukset saatiin nyt kontrollin alle.

Vuonna 1900 valmistuneen Tampereen sillan nimi muutettiin Satakunnansillaksi samalla, kun sillalla yhdistyvät kadut Uusikatu ja Uudensillankatu yhdistettiin nimellä yhdeksi kaduksi, Satakunnankaduksi. Yritystoiminta laajeni, kun kaupunkiin perustettiin kaksi uutta tehdasta. Ne olivat Tampereen Sateensuoja- ja keppitehdas ja Teknokemiallinen tehdas eli Saippuatehdas E.K. Holmgvist.

Lähteet:
Rasila, Viljo: Tampereen historia II, Tampere 1984.
Tammerkoski-lehti, 1954:9-10.
Tammerkoski-lehti, 1955: 7.
Tammerkoski-lehti, 1977:3.
Tampereen kaupungin Rahatoimikamarin kertomus vuodelta 1902, Tampere 1903.
Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 1948.
Tampereen kaupunginvaltuuston toimintakertomus 1898-1904, Kertomus Tampereen kaupungin valtuusmiesten toiminnasta vuonna 1902, Tampereen sentraalikirjapaino, Tampere 1910.
Voionmaa, Väinö: Tampereen kaupungin historia III, Tampere 1932.