Heikki Kokko

Kansan Lehden muistio vuodesta 1901

Kulunut vuosi on tapana vetää yhteen uuden alkaessa. Näin tekivät myös tamperelaiet sanomalehdet Aamulehti ja Tampereen Uutiset vuoden 1902 alussa. Aamulehden ja Tampereen Uutisten vuosikatsaukset olivat tavallisia artikkeleita, mutta Kansan Lehdellä oli toisenlainen ratkaisu. Se muisteli raskasta vuotta runomuodossa.

Nimimerkki Oas:n runo oli hyvin monitahoinen ja otti kantaa useisiin ajalle leimallisiin asioihin. Meidän ajassamme se antaa hyvän mahdollisuuden kurkistaa 1900-luvunn alun tamperelaisen työväenluokan ihmisen tietämykseen maailmasta ja omasta paikastaan siinä. Seuraavassa tarkastelua runon sisältämistä viitteistä vuoden 1901 tapahtumiin: ( tähän runo, kun tiedän miten sen saa siirrettyä)

Kriittisiä säkeitä meiltä ja maailmalta

Runossaan kirjailija vaati vuosisadan ensimmäistä vuotta tilille. Ensimmäiseksi katse kääntyi Aasian, jossa runoilijan mukaan oli viaton veri vuotanut. Tällä hän viittasi Kiinassa vuonna 1901 päättyneeseen boksarikapinaan, jossa kiinalaiset nousivat taistelemaan länsimaiden taloudellista ja poliittista ylivaltaa vastaan. Myös Afrikassa riehunut buurisota sai huomiota. Vuoden 1901 aikana sieltä raportoitiin ensimmäisistä keskitysleireistä ja niiden tuhansista uhreista.

Nimimerkki Oas. otti kantaa myös kotimaan asioihin, joista huomiota saivat monet yhteiskunnalliset epäkohdat. Erityisesti runoilija mainitsi Hyvinkäällä ja Fiskarissa kodeistaan taivasalle häädettyjen ihmisten kohtalot.

Tampereelle siirtyessään kirjoittaja esitti kuinka nuoret naiset ajautuivat kurjuudessaan prostituoiduiksi. Myös ulkotyömiesten laaja työttömyys ja hätäaputyöt pääsivät runoilijan paperille. Työväestön murheena näyttäisi vuonna 1901 olleen myös korkeat vuokrat. Riistäjiksi runoilijan kutsumille parempiosaisille vuosi oli tuonut palatseja ja korkeita virkoja. Tätä työläisten katkeruutta selittänee se seikka, että heikosta taloudellisesta tilasta huolimatta vuosisadan alku oli Tampereella rakennusbuumin aikaa. Vuokrien korkea hinta taas on seurausta monta vuotta jatkuneesta kaupungin väkiluvun kasvusta ja vuokra-asuntojen kovasta kysynnästä.

Kirjoittaja mainitsi runossaan myös siirtolaiset. Vuosisadan alussa suuret määrät ihmisiä joutui jättämään kotinsa. Osa lähti siirtolaisiksi aina Amerikkaan asti. Erityisesti tämä koski maaseudun tilatonta väestöä.

Viimeisen kappaleen maininnat Rooman valtakunnan keisareista Nerosta ja Galigulasta ovat osoitusta tekijän lukeneisuudesta. Huonot ajat ja kurjuus eivät kuitenkaan viimeisten rivien mukaan runoilijaa lannistaneet, olihan hän edelleen elossa.

Kaiken kaikkiaan runo osoittaa työväenlehteen kirjoittaneen tekijän tiedot maailmasta ja sen tapahtumista laajaksi. Runomuotoinen yhteiskuntakritiikki saattoi myös tavallista artikkelia helpommin läpäistä sensuurin, mutta toisaalta runossa ei puututtu suoraan valtion tai keisarin toimintaan.

Kansan Lehti ei muutenkaan ollut radikaali vuosisadan alun vasemmistolehtien mittakaavassa. Viljo Rasila on todennut sen ja tuolloisen päätoimittaja Yrjö Mäkelinin edustaneen yhteiskunnallisissa kysymyksissä maltillisempaa linjaa kuin esimerkiksi pääkaupungin työväenlehdet. Toisaalta Rasila tähdentää, että Kansan Lehden linja oli myös kansallisempi.

Lähteet:
Aamulehti 1.1.1901 – 4.1.1902.
Kansan Lehti 1.1.1901 – 4.1.1902.
Tampereen uutiset 1.1.1901 – 4.1.1902.
Haapala Pertti, Tehtaan valossa, Vammala 1986.
Tiainen Jorma O.(toim.),Vuosisatamme kronikka. Gummerus, Jyväskylä 1987.
Rasila Viljo, Tampereen historia II. Tampere 1984.
Voionmaa Väinö, Tampereen kaupungin historia III. Tampere 1932.