Sinikka Määttä

Rauhallinen rakentamisen vuosi

Vuonna 1900 Tampere oli jo Suomen kolmanneksi suurin kaupunki Helsingin ja Turun jälkeen. 1800-luvun lopulla alkanut kaupungin nopea väkiluvun kasvu jatkui edelleen. Tampereella asui vuoden lopussa oli 36344 henkeä, mikä oli 2035 henkeä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Syntyneitä oli vuoden aikana 1382 ja kuolleita 672. Muuttovoittoa kertyi 1325 henkeä. Voimakkaan muuttoliikkeen vuoksi vain noin kolmasosa kaupungin asukkaista oli paljasjalkaisia tamperelaisia. Valtaosa muuttajista oli kotoisin Hämeen sekä Turun ja Porin lääneistä.

Työväen asuinaluetta Juhannuskylässä. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tampereella oli suhteellisesti paljon nuoria ihmisiä ja vähän vanhoja. N. 70 % väestöstä oli työväestöä ja yli puolet koko kaupungin työläisistä oli töissä kaupungin kolmessa suurimmassa tehtaassa eli Finlaysonin puuvillatehtaalla, Pellavatehtaalla ja Lapinniemen puuvillatehtaalla. Työväestön kaupunginosissa Amurissa ja Kyttälässä asuttiin ahtaasti. Asutus oli alkanut levitä jo 1800-luvun lopulta alkaen Pispalaan ja etenkin Tammerkosken itäpuolelle Tammelaan. Armonkalliollakin asui vuosisadan alussa jo pari tuhatta henkeä.

Vuoden 1900 keskilämpötila oli 3,3 astetta. Kylmintä oli helmikuussa, jonka keskilämpötila jäi alle -12 asteen. Lämpimimmät kuukaudet olivat heinä- ja elokuu, molempina keskilämpötila oli reilut 15 astetta. Vuoden kokonaissademäärä ylitti 517 mm. Sateisinta oli lokakuussa, jolloin satoi lähes 88 mm. Kuivinta puolestaan oli maaliskuussa, kuukauden sademäärä oli n. 19 mm. Keväällä 1900 Näsijärvi vapautui jääpeitteestään 24. toukokuuta. Seuraavana talvena järvi jäätyi jouluna, 26.12.