Teksti, kuviot Jouni Keskinen

Kaupunginosa I – Näsi

 

Ensimmäinen kaupunginosa eli Näsi rajoittuu pohjoisessa Näsijärveen, idässä Tammerkoskeen ja etelässä Satakunnankatuun. Idässä kaupunginosaa rajoittaa Hämeenpuisto, mutta pohjoisessa, Näsijärven rannassa, Näsinpuiston alue ja Mustanlahden satama-alue ylettyvät vielä korttelin verran Hämeenpuistoa idemmäksi. Näsin kaupunginosasta lähes puolet eli koko itäinen osa kuuluu Finlaysonin tehdasalueeseen. Pohjoinen Näsijärven ranta-alue taas muodostuu Mustanlahden satamasta ja Näsinpuiston alueesta. Varsinaiset asuinalueet jäävät lähinnä Hämeenpuiston ja Kuninkaankadun väliselle alueelle.
Näsinlinna

Näsinlinna Näsinkalliolla Näsijärveltä päin kuvattuna. Hämeen museona toiminut rakennus kärsi pahoja vaurioita Tampereen valtauksessa 1918. Pahimman espanjantautiepidemian aikana 1920 rakennusta käytettiin tilapäisenä sairaalana. Kuva: H.Rantakallio noin 1927, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Rakennuskannan muutokset 1920-30-luvulla

Finlaysonin alue laajeni sitä mukaa kun alueelle nousi uusia rakennuksia 1800-luvun puolivälistä lähtien. Rakennustoiminta jatkui alueella vilkkaana myös maailmansotien välisenä aikana. Kuninkaankadun puoleisen portin viereen valmistui 1923 Bertel Strömmerin ja Vilho Kolhon suunnittelema tehtaanmyymälärakennus. Paria vuotta myöhemmin valmistui kosken ääreen voimalaitos ja vuonna 1928 värjäämö, molemmat punatiiliset rakennukset ovat Jarl Eklundin suunnittelemia.

Finlaysonin aluetta noin vuonna 1927 Tammerkosken yli kuvattuna. Kosken rantaan kuvasta oikealle oli 1926 valmistunut uusi voimalaitos ja etualalle vasemmalle valmistui 1928 punatiilinen värjäämö. Kuva: H.Rantakallio noin 1927, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tehdasalueen pohjoispuolelle Kuninkaankadun päähän Tammerkosken partaalle valmistui 1929 vedenpuhdistuslaitos pumppaamoineen. Näihin Eetu Murroksen ja Bertel Strömmerin suunnittelemiin tiloihin sijoitettiin vuonna 1982 Taidekeskus Mältinranta kun ne vuokrattiin pääosin Tampereen Taiteilijaseura ry:lle.

 

Väestö

Vanhojen Tampereen keskusta-alueen kaupunginosien tapaan myös I kaupunginosan eli Näsin väkiluku laski hieman maailmansotien välisenä aikana. Huippuvuosina 1920-luvulla kaupunginosan väkiluku ylitti 1500 asukkaan rajan, mutta laman aikana 1930-luvun alussa pudottiin 1300 asukkaan tienoille. Laman jälkeen asukasluvussa oli havaittavissa pientä nousua mutta se pysähtyi noin 1350 asukkaan tienoille, jossa pysyttiin aina talvisotaan asti. Näin ollen Näsin osuus koko Tampereen väestöstä oli selvässä laskussa läpi 1920- ja 30-luvun. Kun vielä 1920-luvun alussa I kaupunginosan osuus Tampereen väestöstä oli yli 3.5%, pudottiin 1930-luvun lopussa jo kahteen prosenttiin.

Finlaysonin tehtaan keskeinen asema Näsin kaupunginosassa teki siitä selvästi työläisvaltaisen. Vuoden 1919 asuntolaskennassa Näsin väestöllinen jakauma muistutti varsin paljon kaupunosan IX eli Armonkallion sosiaalista jakaumaa. Näille kaupunginosille oli yhteistä sijainti suuren tehdasalueen, Finlaysonin ja Tampellan, yhteydessä. Niinpä teollisuustyöntekijöiden osuus oli Näsissä huomattavan suuri eli yli 40%. Kaikenkaikkiaan työväenluokan osuus Näsin asukkaista oli vuonna 1919 jopa 83-84%. Virkamiesten ja yksityisten asunnonomistajien määrä olikin 1919 kaupunginosassa huomattavan matala eli vain noin 16% kun koko Tampereella vastaava osuus n. 24%. Myös Armonkalliolla tämä osuus oli selvästi Näsiä suurempi. Armonkalliosta Näsi erosi myös siinä että sen asukkaista selvästi suurempi osa kuului 1919 apulaisten ja palvelusväen luokkaan. Tätä selittänee osaltaan kaupungin keskustan läheisyys, jossa tarvittiin paljon apulaisia ja palvelusväkeä niin kauppaliikkeiden kuin rikkaampien perheiden palvelukseen.

Kaupungin keskustan läheisyys näkyi myös siinä, että Näsissä oli suhteellisen paljon ruotsia puhuvaa väestöä. Vuonna 1930 kaupunginosan asukkaista reilu 4% oli ruotsinkielisiä. Tämä oli selvästi enemmän kuin koko kaupungissa ja muissa työläiskaupunginosissa. Muissa keskustan kaupunginosissa ruotsinkielisten osuus oli kuitenkin vielä Näsiäkin korkeampi. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia oli I kaupunginosassa noin puoli prosenttia mikä vastasi varsin tarkkaan kaupungin keskiarvoa.

Sukupuolijakaumaltaan I kaupunginosa oli varsin naisvaltainen. Miesten osuus kaupunginosan väestöstä pysyi koko maailmansotien välisen ajan niukasti alle 40%:ssa. Koko Tampereella miesten osuus oli noin 2% suurempi. Finlaysonin tehtaan läheisyys ja sen käyttämä runsas naistyövoima pitivät osaltaan Näsin alueen sukupuolijakauman epätasapainossa.

 

Sosiaaliset olot – Keskustan rikas työläiskaupunginosa

Näsin alue oli vanhastaan Finlaysonin puuvillatehtaan työväen ja toimihenkilöiden asuinpaikka. Sen sosiaalisia oloja 1920- ja 30-luvulla tarkasteltaessa kaupunginosa näyttäytyy hieman kaksijakoisena toisaalta ammattitaitoisen ja suhteellisen hyvin toimeentulevan tehdastyöväestön ja toimihenkilöiden asuinpaikkana, joka infrasturtuurin kehityksessä näytti kuitenkin jäävän 1920- ja 30-luvulla jälkeen esimerkiksi Tammerkosken itärannan kaupunginosista kuten Juhannuskylästä.

Jo vuonna 1920 Näsin alueella asuttiin työläiskaupunginosaksi suhteellisen väljästi. Ahtaasti, eli vähintään 3 henkeä huonetta kohti, asui 35,6% asukkaista, mikä oli muutaman prosentin vähemmän kuin Tampereella keskimäärin ja selvästi vähemmän kuin vaikkapa Amurissa ja Tammelassa. Tyypillisin asunto oli huoneen ja keittiön työläisasunto, joita kaupunginosan asunnoista oli vajaa 40%. Suhteellisen paljon oli ilmeisesti myös yhteiskeittiöitä, vaikka ne jostain syystä onkin vuoden 1920 asuntotilastossa jätetty kirjaamatta. Yhteiskeittiöitä oli kuitenkin vielä 1930 noin 20% kaupunginosan asunnoista joten 1920 niitä lienee ollut vielä enemmän. Vuonna 1930 yhteiskeittiöiden määrä Näsin alueella olikin Amurin jälkeen selvästi korkein Tampereella. Tultaessa vuoteen 1930 asumisahtaus Näsin alueella oli edelleen vähentynyt lapsilukujen laskiessa ja alueen väestömäärän hieman vähetessä. Ahtaasti asui enää 16,4% asukkaista mikä oli edelleen pari prosenttia vähemmän kuin Tampereella keskimäärin.

Asumismukavuuksilla tarkasteltuna Näsin kaupunginosa oli Tampereen keskitasoa. Vuonna 1920 juokseva vesi tuli jo 68% asunnoista, mikä oli selvästi enemmän kuin Tampereen keskiarvo. Rakennuskanta oli kuitenkin suhteellisen vanhaa ja uudistui hitaasti mikä ilmeni mm. vesiklosettien vähäisenä määränä. Vaikka vuonna 1930 vesijohto tulikin jo n. 76%:in kaupunginosan talouksista oli WC edelleen vain 17%:ssa talouksista. Vastaavasti esimerkiksi nopeasti rakennuskantaansa uudistaneessa Jussinkylässä juokseva vesi tuli 1920 vain 53% talouksista, mutta 1930 jo lähes 96% asunnoista ja WC:kin löytyi 76%:sta. Näyttääkin siltä että Näsin alueen työläiskortteleissa asuttiin vielä paljolti samanlaisissa oloissa kuin Amurissa.

Selviä eroja Tampereen tyypillisiin työläiskaupunginosiin löydetään kuitenkin tarkasteltaessa I kaupunginosan työttömyyttä ja verotettavia tuloja. Näsissä työttömyys pysyy nimittäin koko 1930-luvun alun lamakauden selkeästi Tampereen keskiarvoja alempana. Yli 10%:n työttömyysaste nousee vain pahimpana työttömyysvuonna 1931-32, jolloin koko Tampereen työttömyysprosentti ylittää 17%. Erityisesti vuosina 1934-36 työttömyysprosentti on huomattavan alhainen, jopa Jussinkylää tai Kyttälän pohjoisosaa alhaisempi. Näyttääkin siltä että Finlayson tarvitsi ammattitaitoista työvoimaansa lamankin aikana, mikä takasi työtä myös Näsin asukkaille.

Henkeä kohti maksettujen palkkaverojen määrässä Näsi pysyy koko 1920- ja 30-luvun selvästi Tampereen keskiarvojen yläpuolella. Palkkatulot henkeä kohti ovat kaupunginosassa huomattavasti tyypillisiä työläiskaupunginosia korkeammat. Verotuloilla laskettuna näsiläisten tulotaso on 1930-luvulla suunnilleen samalla tasolla kuin Jussinkylässä tai Kyttälän pohjoisosassa. Kaupunginosan väestön sosiaalisen jakauman huomioonottaen näin korkeaa tulotasoa voidaan pitää varsin yllättävänä.

Lähteet:
Jutikkala Eino, Tampereen historia III, Tampere 1979.
Rasila Viljo, Tampereen historia II, Tampere 1984.
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri, Tampere 1998.
Jutikkala Eino, Tampereen historia III, Tampere 1979.
Kertomukset Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta, Terveydenhoitolautakunnan toimintakertomukset 1918-1939.
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1919, Asuntotilastoa.
Tampereen tilastollinen vuosikirja 1948, s. 28-29.
Lunnas Raija, Tampereen linja-autoliikenne 1920-1939, Liite 1. Tampereen kaupungin väkiluku kaupunginosittain, Pro-gradu Tampereen yliopistossa 1978.
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1921-39, Taksoituslautakunnan kertomukset, verotustilastot.
SVT VI Väestötilastoa 55:4, Tampereen väestönlaskenta 1920.
SVT VI Väestötilastoa 71:4, Tampereen väestönlaskenta 1930.
SVT VI Väestötilastoa 56:4, Tampereen rakennus- ja asuntolaskenta 1920.
SVT VI Väestötilastoa 72:4, Tampereen rakennus- ja asuntolaskenta 1930.
Työttömyystilastot: Peltola Jarmo, väitöskirjan käsikirjoitus, alkuperäislähteenä Tampereen työttömyyskortistot Tampereen kaupunginarkistossa.