Bertel Evert Strömmer (1890-1962)

Teksti: Jouni Keskinen, Jarmo Peltola

Tampereen kaupungin yliarkkitehti Bertel Strömmer syntyi Ikaalisissa 11. heinäkuuta 1890 apteekkari Sven Evert Strömmerin ja Elin Ida Fredrika Fabritiuksen perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1908 ja valmistui arkkitehdiksi 1913. Vuonna 1914 hän avioitui Ros-Mari Nordenswanin kanssa ja perheeseen syntyi kahdeksan lasta. Valmistuttuaan Bertel Strömmer työskenteli aluksi eri arkkitehtitoimistoissa, mutta perusti oman arkkitehtitoimiston jo 1916. Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmeristä tuli 1918, mutta hän oli jo vuosina 1916-1917 toiminut Tampereen kaupungin asemakaavalautakunnan sihteerinä, ja osallistunut näin keskeisesti kaupungin suunnitteluun ja kaupunkikuvan muovaamiseen.

Strömmer toimi tehtävässään 63-vuotiaaksi eli aina vuoteen 1953 asti. Myös kaupunginarkkitehteinä toimineiden edeltäjiensä Lambert Pettersonin ja Birger Federleyn ohella yksittäisistä arkkitehdeistä juuri Bertel Strömmerin kynänjälki näkyy Tampereen kaupunkikuvassa eniten. Pitkän uransa aikana hän piirsi lukuisia Tampereen keskeisistä rakennuksista ja oli restauroimassa vanhoja.

Vuoteen 1929 saakka Strömmerin vastuulla oli myös kaupungin asemakaava. Strömmerin alaisuuteen perustettiin tuolloin erillinen asemakaava-arkkitehdin virka, johon valittiin Eelis Kaalamo. Kun Strömmerin ei enää tarvinnut huolehtia niin paljoa asemakaavallisista kysymyksistä, jäi hänelle enemmän aikaa rakennusten piirtämiseen. Samaan aikaan maailmalla kohuttiin uudesta tyylisuunnasta, funktionalismista. Strömmerin tunnetuimmat rakennukset edustavat pienin varauksin kyseistä tyylisuuntaa. Strömmer haki “vaikutteensa” ulkomaille 1930-luvulla suuntautuneilta opintomatkoiltaan, joita hän teki mm. Englantiin, Saksaan, Italiaan ja Skandinavian maihin. Antti Honkasen mukaan Strömmerin asema funktionalismin läpimurtoaikana oli tärkeä, mutta: “Hänen kirjoituksistaan ja haastatteluistaan ilmenee kuitenkin, että hänkään ei ollut täysin sisäistänyt suuntauksen alkuperäistä sisältöä, vaan hän oli omaksunut lähinnä pelkän muotokielen”, jota sovelsi omalla tavallaan Tampereelle 1930-luvulla valmistuneisiin julkisiin rakennuksiin.

Lukuisten Tampereelle suunnittelemiensa rakennusten ohella Strömmer piirsi myös mm. Iisalmen ja Forssan paloasemat, Porin vesitornin ja Kemin kaupungintalon. Strömmer oli myös varsin huomattava harrastajavalokuvaaja, ja hän tallensi tamperelaista elämänmenoa usean vuosikymmenen ajan monipuolisella tavalla.

Bertel Strömmerin Tampereelle suunnittelemia rakennuksia:

•  Pyynikinrinne, useita rakennuksia 1915-1940
• Napparintalo 1919 (Hämeenkatu 8)
• Rollikkahallin länsipuolen talot 1921 (Pirkankatu 39-59)
• Pyynikin urheilukenttä ja katsomo 1922 yhdessä Eetu Murroksen kanssa (F.E. Sillanpään katu 1)
• Otavallanhovi 1924 (Tuomiokirkonkatu 38)
• Rantaperkiön (Hatanpään) koulu 1925,1936 (Haapakuja 5)
• Tuulensuu 1928 (Hämeenkatu 30- Kauppakatu 15)
• Tammer 1928 (Satakunnankatu 13a)
• Kilometritalon naapurit 1928 (Pirkankatu 25 ja 23)
• Taidekeskus Mältinranta 1928-1929 yhdessä Eetu Murroksen kanssa (Kuninkaankatu 2)
• Työväentalo 1929 (Pohjois-siipi ja korotus) (Hallituskatu 19-Hämeenpuisto 28)
• Pyynikintorin bensiiniasema 1928
• Rauhaniemen kansankylpylä 1929 (Rauhaniementie 21, Lapinniemi)
• Keskiputouksen voimalaitos 1931 (Satakunnankatu 13b)
• Solena 1931 (Salhojankatu 42)
• Tampereen puhelinosuuskunnan keskusasema 1932 (Hallituskadun ja Aleksis Kiven kadun kulma)
• Hjortin talo 1934 (Hämeenkatu 33)
• Hatanpään ‘kirurginen sisätautien ja lasten’ sairaala 1935 (Hatanpään kartanoalue)
• Alavoimala 1937 (Vuolteentori)
• Tempontalo 1938 (Hämeenkatu 15)
• Linja-autoasema 1938 yhdessä Jaakko Laaksovirran kanssa (Hatanpään valtatie 7)
• Ammattikoulu 1939, 1950-51 yhdessä Mikael Nordenswanin kanssa (Santalahdentie 10)
• Huberintalo 1947-48 (Hallituskatu 3-5)
• Klingendahl 1947 (Hämeenpuiston puoleisen osan korotus) (Pyhäjärvenkatu 5, Eteläpuisto 2)
• Liljeroos 1949 eteläosan laajennus (Laukontori 7 ja 9, Kehräsaari)
• Kulkutautisairaala 1951 (Potilasosaston korotus, lämpökeskus, asuntola) (Pyhäjärvenkatu 7)
• Saalem-seurakunnan talo 1956 yhdessä Pentti Turusen kanssa (Kyttälänkatu 3)

Lähteet:
Antti Honkanen, Funktionalismin läpimurto Tampereella, teollisuuskaupungin ensimmäiset “laatikkotyyliset” rakennukset, suomen historian pro gradu -tutkielma, Tampere 1995.
Kuka kukin on 1954, 1960, Helsinki 1954, 1960.
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampere 1998.