Teksti Jouni Keskinen

Elintarvikkeiden säilytys ennen jääkaappia

Erityisesti meijeri- ja maitotaloudessa tavaroiden huono säilyvyys ja nopea laadun huoneminen olivat suuria ongelmia aikana ennen jääkaappien ja pakastinten keksimistä. Maidon, voin ja elintarvikkeiden säilytys oli asia josta piti huolehtia jokaisella maatilalla mutta myös kaupungissa kaikkialla missä pilaantuvaa ruokatavaraa säilytettiin.

Elintarvikkeiden kylmänä pitämiseen tarvittiin jäätä, jota saatiin talvisin järvistä. Jäiden otto tuli suorittaa mahdollisimman puhdasvetisistä paikoista. Jään tuli olla ns. rautajäätä, joka kesti paremmin sulamista ja josta saatiin parhaiten sahattua säännöllisiä palasia. Paras aika jäiden ottoon oli helmikuu, jolloin jää oli riittävän vahvaa ja laadultaan parempaa kuin maaliskuussa. Jäät tuli ottaa mahdollisimman säännöllisinä palasina, jotta ne voitiin säilyttää mahdollisimman tiiviisti liiallisen sulamisen estämiseksi.

Jäidenottoa helmikuussa. Jäästä sahattiin sopivan kokoisia lohkareita… Kuva: Aamulehti 17.2.1941.

…jotka kangettiin puiseen “kelkkaan”…

…ja nostettiin sen avulla rekeen tai tässä tapauksessa Yrjö Wigrenin makkaratehtaan kuorma-autoon.

Otollisin jään säilytystapa oli pyramidia muistuttava kasa, jossa oli mahdollisimman vähän ulkopintaa ja josta jäistä sulava vesi pääsi valumaan pois. Jääkasa tuli latoa mahdollisimman tiiviiksi ja peittää noin puolen metrin kerroksella kuivia sahajauhoja tai turvepehkua, jota laitettiin myös jääkasan alle. Jäätä otettiin kasan päältä, jonka jälkeen kasa oli mahdollisimman hyvin peitettävä.

Maidon laatuun vaikutti ratkaisevasti nopea ja kunnollinen jäähdyttäminen. Sopiva jäämäärä kutakin jäähdytettävää tuhatta maitokiloa oli noin 1/3 kuutiometriä kiinteää jäätä. Vain kunnolla jäähdytetystä maidosta saatiin valmistettua kilpailukykyistä voita vientiin.

 

Lähteet:
Paras jäidenottoaika on juuri käsillä, Aamulehti 21.2.1929.